– Jadeiitin historiaa –

Tiedemiesten mukaan jadeiitin historia alkoi Etelä-Amerikasta, jossa sitä käytettiin koristamaan heimopäälliköille kuuluneita esineitä ja koruja. Arkeologisissa kaivauksissa on haudoista löydetty jadeiitista tehtyjä esineitä jo ajalta 4500 eaa. Toisaalta Eurooppaan jadeiitti löysi tiensä vasta paljon myöhemmin: sen ajatellaan tulleen Eurooppaan espanjalaisten kolonistien mukana vasta löytöretkien aikaan 1400-1500-luvuilla. Myös Kiinassa jadeiittia käytettiin yleisesti korukivenä ja sillä koristeltiin myös keisarien kruunuja – tästä syystä sitä kutsutaankin keisarilliseksi kiveksi.

Jadeiitin ominaisuuksista kirjoitti ensimmäiseksi kiinalainen filosofi Kungfutse, joka korosti kiven erityismerkitystä maan kulttuurille. Kaikkina näinä aikoina aina 1900-luvulle asti jadeiittia käytettiin yksinomaan korukivenä. Venäläinen tiedemies ja yhtiön Khakasinterservice perustaja M. Khrolenko tutki vuosikaudet jadeiitin fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia Hongkongin gemmologisessa instituutissa ja löysi ensimmäisenä kiven hyödylliset ominaisuudet sitä kuumennettaessa ja sen tuottaessa höyryä. Tutkimustensa tulokset hän julkaisi venäjäksi kirjassa Mir žadeita (Jadeiitin maailma).

Khrolenkon tutkimusten mukaan yleisimmin kiuaskivenä käytetty suomalainen ja ruotsalainen basaltti rapautuu kuudessa kuukaudessa, kun taas jadeiitti on pitkäikäistä. Tämä johtuu jadeiitin ainutlaatuisista fysikaalis-kemiallisista ominaisuuksista: se kestää erittäin korkeita lämpötiloja ja vaikka sen kuumeneminen kestää 20 prosenttia pidempään, se luovuttaa lämpöä tasaisesti ympäristöönsä ja näin pystyy pitämään saunan lämpimänä pidemmän aikaa. 100 °C (212 °F) asteen kuumuudessa kivi tuottaa terveydelle hyödyllistä piihappoa. Tomskin instituutin tutkimusten mukaan jadeiitin ja veden yhteisvaikutus on ihanteellinen.

– Jadeiitti –

Jadeiitti on suhteellisen harvinainen ja arvokas kivi. Markkinoilla esiintyy jatkuvasti yksityisten henkilöiden tai yritysten tarjoamaa huonolaatuista tai epäaitoa jadeiittia. Ole varovainen valitessasi jadeiittituotteiden tarjoajaa. Olemme venäläisen rajavastuuyhtiön  ”Хакасинтерсервис” (eng. Khakasinterservice) virallisia edustajia. Yhtiön jadeiittia pidetään Venäjän markkinoiden parhaimpana, joten voimme taata laadukkaan tuotteen.

Tämä saunakivi on suhteellisen harvinainen ja arvokas. Sitä esiintyy kahdeksassa maassa, mutta sitä louhitaan vain kolmessa niistä (Venäjällä, Guatemalassa ja Myanmarissa). Vain näissä kolmessa maassa esiintyvä jadeiitti on korkealaatuista. USA:ssa (Kaliforniassa), Japanissa, Sveitsissä ja IVY:n maissa jadeiittiesiintymät ovat heikkolaatuisia, eikä niitä siksi louhita.

Jadeiittia arvostetaan sen parantavien ominaisuuksien lisäksi sen monikäyttöisyyden vuoksi (sopii koruihin, erilaisiin tulisijoihin, seinäverhoiluun ja penkkien materiaaliksi), ja lisäksi se on kestävää ja tulenkestävää (jadeiitti on pitkäikäistä ja sen käyttöikä on vähintään 5 vuotta).

Jadeiitti sekoitetaan usein nefriittiin. Kiinan kielessä molemmista kivistä käytetään sanaa jiu, samoin kuin länsimaisessa kirjallisuudessa niitä molempia kutsutaan useimmiten nimellä jade.

Jadeiitilla on suuri merkitys saunaan olennaisesti kuuluviin seikkoihin: löylyn määrään, löylyn laatuun, saunan lämpenemisaikaan ja lämmön ylläpitoon. Kiven ominaisuudet ja siinä olevat epäpuhtaudet vaikuttavat suuresti saunovan henkilön terveyteen ja yleiseen olotilaan. Jadeiitti ei ole vulkaanista kiveä, vaan ainutlaatuisia ominaisuuksia sisältävä puolijalokivi (jota kutsutaan myös keisarilliseksi kiveksi).

Höyrystäessään vettä jadeiitti tuottaa elimistölle hyödyllistä piihappoa, jonka on kautta aikojen ymmärretty vaikuttavan myönteisesti ihmisen terveyteen, ulkonäköön ja yleiseen hyvinvointiin. Ihmisen elimistö ei tuota itse tätä hivenainetta, joten sitä on erityisen tärkeää saada muualta. Luonnossa ei esiinny puhdasta piihappoa, vaan sitä esiintyy vain yhdistyneenä happeen. Jadeiitin höyrystäessä vettä (heitettäessä löylyä kuumennetulle kivelle) ympäristöön leviää piihappoa. Jadeiitin käyttöä kiuaskivenä suositellaan erityisesti suurkaupunkien asukkaille, jotka joutuvat joka päivä hengittämään ilmansaasteita, sillä se puhdistaa hengitysteitä ja keuhkoja. Heti syntymän jälkeen ihmisellä on elimistössään 7 grammaa piihappoa, mutta vuosien mittaan sen määrä vähenee luonnostaan. Jadeiitin käyttö saunassa on mainio tapa palauttaa piihappoa elimistöön.

Huom.: Jotta jadeiitin ominaisuudet säilyisivät mahdollisimman hyvin, suosittelemme, että kivelle ei saunottaessa heitetä vahvoja eteerisiä öljyjä eikä muita kemiallisia seoksia.

Kuuma kivi on välttämätön löylyn saamiseen. Mitä nopeammin kivelle heitetty vesi höyrystyy, sitä nopeammin höyry lämpenee. Mitä parempi höyryn laatu, sitä paremmalta löyly tuntuu.

Pehmeä (kutsutaan joskus myös kuivaksi) löyly tuntuu miellyttävältä: lempeä kuumuusaalto ottaa saunojan syleilyynsä. Päinvastaisessa tapauksessa löyly tuntuu vain lämpimältä kosteudelta, joka vaikeuttaa hengittämistä. Sellaisen saunan jälkeen haluaa vain heti viilentymään.

Pehmeän löylyn syntyminen riippuu kolmesta tekijästä: kivien kuumuudesta, löylyhuoneen lämpötilasta ja sen ilmankosteudesta. Kivet tulee lämmittää kunnolla kuumiksi (vähintään 300-asteisiksi), löylyhuoneen lämpötila (katon korkeudella) ei saa olla yli 60 °C (140 °F) – 65 °C (149 °F) astetta, ja kosteuden tulee olla hengityksen kannalta ihanteellisen, eli lauteiden tasolla noin 60 %.

Yksi jadeiitin perusominaisuus on suuri lämmönjohtavuus. Se kuumenee 20 prosenttia hitaammin kuin muut saunakivet, mutta pysyy pitempään lämpimänä ja pystyy näin luovuttamaan lämpöä vähitellen ympäristöönsä.

Toinen tärkeä ominaisuus on lämmönvarauskyky. Sen voi todeta kaatamalla saman määrän vettä kiville, jotka ovat samankokoisia ja -muotoisia, mutta eri kivilajia (jadeiitti, gabbro-diabaasi tai vuolukivi). Jadeiitti jäähtyy vähiten, sillä se on varannut eniten lämpöä itseensä. Siksi saunassa löylyn syntymiseksi tarvitaan vähemmän vettä. Ne, jotka ovat aikaisemmin käyttäneet kauan perinteisiä kiuaskiviä, vakuuttavat, että jadeiitin aikaansaamat löylyt ovat paljon paremmat ja miellyttävämmät. Kivet kuumenevat nopeasti riittävään lämpötilaan, niin että löylyhuone ei ehdi lämmetä liian kuumaksi.

1. Toisin kuin muut kiuaskivet, jadeiitti kestää käytössä vähintään 5 vuotta. Sen käyttö kiuaskivenä on ehdottoman turvallista, koska se on hyvin vahvaa ja kestävää.

2. Jadeiitti ei reagoi happoihin ja se puhdistaa ympäristönsä ilmaa.

3. Jadeiitti ei ole vulkaanista kiveä vaan se on puolijalokivi, joka ainutlaatuisten fysikaalis-kemiallisten ominaisuuksiensa ansiosta kestää erittäin hyvin korkeita lämpötiloja. Kosketuksissa veden kanssa (100 °C (212 °F) asteen lämpötilassa) se tuottaa piihappoa, jolla on kipua ja tulehdusta lievittäviä ja antitoksisia ominaisuuksia.

4. Jadeiitti varaa pitkään lämpöä itseensä ja luovuttaa sitä tasaisesti ympäristöönsä.

5. Kuumennettuna jadeiitti tuottaa hyvin kevyttä, pehmeää ja virkistävää löylyä, joka ei vaikeuta hengittämistä eikä polta ihoa.

6. Tieteellisissä tutkimuksissa on vahvistettu seuraavat jadeiitin terveyttä edistävät ominaisuudet:

• Normalisoi verenpainetta

• Vahvistaa hermostoa

• Puhdistaa munuaisia ja parantaa virtsateiden toimintaa

• Parantaa mieskuntoa

• Vahvistaa verisuonia

• Tuottaa piihappoa, joka puhdistaa keuhkoja ja on elimistön normaalille toiminnalle välttämätöntä.

7. Jadeiitti on erittäin puhdasta kiveä. Kaikkiin muihin kiuaskiviin verrattuna se sisältää vähiten haitallisia ainesosia (rikkiä, fosforiyhdisteitä). Lisäksi sen koostumuksessa on paljon ihmisen elimistölle hyödyllisiä alkuaineita. Tiheys 3,43 g/cm3, puristuslujuus 3640-9320 cm2, sulamispiste 1040 °C (1904 °F) – 1060 °C (1940 °F), veden imukyky 0,3-0,5 %.

8. Jadeiitti on harvinaista, vihreän tai harmaan sävyistä kaunista kiveä. Sen varannot ovat rajalliset, sitä louhitaan käsin ja käsitellään erityisillä kovilla mineraaleilla.

Jadeiitin ainutlaatuiset ominaisuudet ja hyödyt >

Lähteet:

1. Hongkongin gemmologinen instituutti, Gemmologian keskus, Moskovan valtionyliopisto, Rosgeolfond.
2. M. Chrolenko, Mir žadeita, Khakasinterservice, Moskova, 2008.
3. Roger Keverne, Jade, New York, 1991.